Ansiokkaasti pilotoitu kestävyystieteen kurssi saa jatkoa ensi vuonna!

Tapahtuma Rotuaarilla Ylen valtakunnallisessa kampanjassa, värikkäämpi ja puhtaampi katukuva maalattujen roskisten avulla sekä sovellus ruokahävikin vähentämiseen – huikiaa!

Kestävyystieteen teemakurssi on nyt päätöksessään! Pilottikurssi toteutui ja saimme upeita tuloksia, mutta toki myös kehitettäviä asioita seuraavaa vuotta ajatellen. Seuraavan vuoden kurssin ilmoittautuminen avataan pian Wilmassa, joten pysy kuulolla! Kurssi toteutetaan näillä näkymin lukuvuonna 2019-2020 samalla tavalla kuin kuluneena lukuvuonna eli joulukuusta huhtikuulle. Katso lisätietoja muilta välilehdiltä, esim. täältä.

Palaute kurssista on ollut mukavaa luettavaa ja kehitysehdotukset olivat hedelmällisiä. Lukiolaisten palautteista nousi positiivisina asioina esille erityisesti aiemman osaamisen hyödyntäminen sekä pitchaamisen harjoittelu ja kurssin käytännönläheisyys. Kurssin vapaamuotoisuuden, vastuun ottamisen ja itsenäisen tekemisen takia kurssi koettiin myös työlääksi, mutta toisaalta hyödylliseksi juurikin työelämätaitojen harjoittelua ajatellen.

Lainauksia lukiolaisten palautteista:

• ”Kurssi auttoi ajattelemaan ympäristöasioita monelta kantilta” • ”Pääsee toteuttamaan itseään” • ”Innovointia ja ympäristöasioita” • ”Ei tarvitse olla viherpiipertäjä tullakseen kurssille” • ”Pääsi aikuisten maailmaan, uudelle tasolle” • ”Suht. vapaamuotoinen toteutus” • ”Pääsimme oikeasti tekemään hommia ja saavuttamaan tavoitteita” • ”Uutta ja luovaa ja käytännön tekemistä” • ”Oppii pitchaamaan” • ”Oppii hyödyllisiä keinoja esim. omien ideoiden muille myymisessä”

Kurssilla toimineet mentorit sekä loppugaalan yleisö antoivat kiitettävästi palautetta: niissä korostui kurssin merkityksellisyys ja vaikuttavuus. Toivottiin, että kurssi toteutuisi jatkossakin, sillä se antaa opiskelijoille tärkeitä taitoja tulevaisuuden kannalta ja laajentaa näkökulmia.

Mentorien ja loppugaalan yleisön palautetta:

• ”Mentorien osaaminen todella laaja-alainen ja huippuluokkaa” • ”Todella monipuolista osaamista oli opiskelijoille tarjolla” • ”Kurssi kehittää mm. projektityöskentely- ja esiintymistaitoja. Mutta ennen kaikkea rohkaisee nuoria vaikuttamaan ja vahvistaa heidän itsetuntoa.” • ”Suosittelen ehdottomasti kurssia, koska sen kokonaisanti opiskelijoille on niin suuri ja erilainen kuin millään muulla kurssilla” • ”Toivottavasti lukiot ottavat tämän kurssin osaksi kurssitarjontaa” • ”Lopputulema hätkähdyttävän upea!” • ”Mielikuvaksi jäi, että kurssille on tarvetta tulevaisuudessakin” • ”Sen oppiminen, että yksin ei tarvitse kaikkea osata vaan kannattaa etsiä kumppaneita on tärkeää.” • ”Itse ainakin aion yrittää edistää nuorten ideoiden esilletuomista ja mukaan ottamista kulttuurikaupunkihankkeeseen. Nuorten pitchaustilaisuudet olisivat erittäin tervetulleita kaupunkiin.”

Kiitos kaikille ja tervetuloa mukaan seuraavalle kurssille jossakin roolissa! 🙂

Mainokset

Stupid City Rebels: ”Kurssilla on oikeasti mahdollisuus vaikuttaa omaan ympäristöönsä”

Stupid City Rebels:

Hei vaan kaikille!

Nyt on kurssi porskutettu läpi ja projektin pitchaus hoidettu. Viimeiset viikot olivat tiivistunnelmaisia ja stressiä nostattavia. Siitä huolimatta saimme aikaan omasta mielestämme hyvän projektin alun, jonka pystyimme ylpeänä esittämään loppugaalassa. Loppu fiilikseltä olemme todella huojentuneita siitä, kuinka hyvän vastaanoton projektimme sai ja kuinka gaalaa muutama päivä ennen ilmaantunut sairastuminen ei estänyt meitä esittämästä.

Yleiset fiilikset koko kurssia kohtaan ovat todella positiivisia ja kummatkin meistä ovat sitä mieltä, että opimme hyödyllisiä taitoja kurssin aikana. Pitchaus puheen tekeminen oli erityisesti yksi niistä asioista, joista kumpikaan meistä ei tietänyt mitään ennen kurssia. Koimme sen kuitenkin todella käytännölliseksi ja hyödylliseksi tulevaisuutta varten.

Roskakorien puute Oulun keskustassa oli alun perin tiimimme ydin ongelma, mutta kurssin edetessä tuli esiin, että roskakoreista ei ole puutetta. Puutteen tunne johtui pääosin siitä, ettei roskakoreja pysty erottamaan kaupunkiympäristössä. Pönttöjen harmaa väri sulautuu ympäristöön liian hyvin, jonka takia päätimme, että voisimme taiteen keinoin tehdä koreista näkyvämpiä. Roskakoreihin maalattaisiin niiden ympäristössä esiintyviä eläimiä, kuten torilla lokkeja ja vaikka puistoissa siilejä. Olimme myöskin yhteydessä projektin aikana erilaisiin toteuttaja vaihtoehtoihin, kuten Myllytullin kuvataideluokat, Oulun katutaide RY ja Oulun Taiteilijaseura. Kaikki pitivät projektiamme hyvin kiinnostavana ja 2/3 olivat myöskin innostuneita osallistumaan maksusta ja ilman.

Projektin tulevaisuus on vielä melko epäselvä, mutta hyvän palautteen perusteella kaupungin vastaavat olivat kiinnostuneita ja yleisö piti ideastamme todella paljon. Emme itse ajatelleet olevan enää projektin toteutuksessa mukana, mutta teemme kyllä kaikkemme, että joku ottaisi ideamme ja toteuttaisi sen.

Loppujen lopuksi kurssi oli todella mukava ja uusi kokemus, josta todellakin tulemme hyötymään tulevaisuudessa. Toivomme todellakin, että kurssille osallistuisi suurempi määrä lukiolaisia, koska kurssilla on oikeasti mahdollisuus vaikuttaa omaan ympäristöönsä, oppia hyödyllisiä projekti taitoja ja saada myöskin kosketusta Oulun Yliopistoon. Suositellaan todellakin kaikille edes vähän kiinnostuneille! 🙂

Terveisin, Ama Penttilä ja Hilma Heinonen, OSYK.

Ekonerot: ”Älä luule, että sinun on oltava vegaani, ilmastomielenosoittaja ja ympäristötieteilijä osallistuaksesi”

Ekonerot:

Hei taas norssista! Loppugaalasta on nyt kulunut jo lähes kuukausi, ja kurssi alkaa olla viimeistä blogikirjoitusta vaille valmis. Tälle kurssille osallistuminen on ollut meille hieno kokemus ja se on tarjonnut vaihtelua muuten kovin teoriapainotteiseen lukio-opiskeluun.

Edellisessä blogikirjoituksessamme kerroimme ruokahävikkisovelluksestamme, jota kehitimme pitkin kurssia samalla tutkien syvällisesti myös itse ongelmaa: miksi ruokahävikkiä syntyy? Meille selvisi nopeasti, että päällimmäinen syy oli tiedostamattomuus ja välinpitämättömyys, mikä lisäsi uskoamme siihen, että pienelläkin muistutuksella esimerkiksi sovelluksen muodossa voi olla suuri vaikutus hävikin määrään.

Koulun ruokahävikkiä. Kuva: Ekonerot.

Teimme hyvää yhteistyötä koulumme keittiötä pyörittävän Fazer Amican kanssa ja mittasimme heidän kanssaan ruokahävikin määrää Oulun normaalikoulun yläasteella ja lukiossa päästäksemme selvyyteen siitä, kuinka iso ongelma on. Talvilomalla saimme kehitettyä sovelluksen valmiiksi ja maaliskuun alkupuolella pääsimme esittelemään projektiamme koulumme auditoriossa sadoille oppilaille ja opiskelijoille, mistä on kuvakin tässä ohessa.

Sovelluksen esittelyä Norssilla. Kuva: Ekonerot.

Prototyyppimme sai hyvän vastaanoton ja testikilpailu koululla antoi ainakin osittain toivottuja tuloksia. Esittelymme loppugaalassa sujui myös omasta mielestämme loistavasti ja saimme paljon hyviä kommentteja sekä myös ehdotuksia ja kysymyksiä jatkokehityksestä. Vielä loppugaalankin jälkeen pääsimme kertomaan sekä koko kurssista että projektistamme koulussamme käyneille belgialaisille vierailijoille, jotka kuuntelivat esitystä suurella mielenkiinnolla.

Ekonero-projektin ja -sovelluksen tulevaisuus on toistaiseksi epävarma, mutta uskomme siinä olevan niin paljon potentiaalia, että jatkokehitystäkin kannattaa harkita. Kurssin osalta työ projektin parissa alkaa kuitenkin olla lopuillaan.

Hävikin mittausta. Kuva: Ekonerot.

Olemme oppineet paljon uutta sekä ruokahävikistä että myös aivan muista asioista, kuten pitchauksesta ja sovelluskehityksestä. Kurssi oli siis monesta näkökulmasta antoisa ja itsenäinen työskentelytapa antoi meille mahdollisuuden toimia oma-aloitteisesti ja kehittää ideaa omassa tahdissamme. Ideaa oli mahdollista lähteä toteuttamaan käytännönläheisesti ja päästä näkemään sen vaikutus oikeassa elämässä eikä vain teoriatasolla, mikä taas innosti meitä entisestään. Suosittelemme kurssia oikeastaan kaikille, jotka ovat yhtään kiinnostuneita kestävästä kehityksestä.

Älä luule, että sinun on oltava vegaani, ilmastomielenosoittaja ja ympäristötieteilijä osallistuaksesi; tällä kurssilla on tilaa kaikenlaisille ajatuksille sekä uusille näkökulmille ja lähestymistavoille. Pienistä ja arkiselta vaikuttavista ideoista voi kehittyä hienoja projekteja, joiden lopullinen vaikutus voi olla valtavan suuri.

Ali ja Lassi. Oulun normaalikoulu.

Arten: ”Matalan kynnyksen toimintaan oli helppo lähteä mukaan”

Arten:

Kestävyystieteen kurssi oli ihan mahtava kurssi, ja me ainakin pidimme paljon. Mukaan me lähdimme kukin omista syistämme, jotka vaihtelivat ilmastoahdistuksesta haluun luoda ratkaisuja innovaatioiden avulla. Tällaiseen matalan kynnyksen toimintaan oli siis helppo lähteä mukaan, vaikka ihan vain katsomaan miten sujuu.

Meille itsellemme kävi niin, että puolivahingossa päädyimme mukaan järjestämään I love muovi -kampanjaa. Alkujaan projektin idea syntyi heti alkutapaamisen jälkeen, kun istuttiin bussissa yliopistolta keskustaan. Kurssilla ideaa sitten pyöriteltiin ja muokattiin kunnes osallistuimme Tapahtumaklinikalle. Sieltähän meidät poimittiin suoraan mukaan tulevaan I love muovi -kampanjaan, jossa sitä nyt ollaan. Eli 26.4. meidät löytää Rotuaarinpallolta taiteilemassa kaikkien halukkaiden kanssa yhteisötaideteosta. Tulkaahan siis käymään ja tekemään omat supersankarinne suojelemaan Maata eli Rotuaarinpalloa valtaisalta meren muoviaallolta!

Kurssi avasi meille monia ovia ja meidän ryhmä sai aikamoisen tietopaketin kaikesta siitä verkostoitumisesta, mitä ei päällepäin näe. Muun muassa myös perus tiimityöskentelyn salat ja pitchaukset tulivat paremmin tutuiksi. Koska kurssi antaa oppilaille todella avoimet kädet, on mahdollisuus lähteä projektilla melkein mihin tahansa haluamaansa suuntaan. Paljon erilaisia asioita tuli opittua ja paljon saatiin mahtavia mahdollisuuksia, joten seisomme täysin kurssin takana ja kannatamme sille osallistumista.

Lopuksi haluamme vielä kiittää Paulaa ja tuutoreita ja kaikkia muita auttaneita siitä, että olitte niin mahtavia.

Arten – Viivi, Johanna ja Elina (OSYK ja Lyseo)

Ps. Paula sitten hommaa sitä sairaan hyvää porkkanakakkua kaikkiin tapaamisiin niin saadaan tulevillekin kursseille osallistujia 😀


Luovuudella lähemmäs kestävää elämäntapaa

Loppugaalan kruunanneet projekti-ideat eivät olisi syntyneet ilman lennokasta luovuutta, ideoiden heittelyä ja pohtivien päiden yhteen laittamista! Yhteiskuntamme on muututtava kestävämmäksi ja keinoja vaikuttaa tähän on vähintään yhtä paljon kuin vaikuttajiakin. Projekti-ideoissa luotiin uutta ja tuotiin perinteisiä ympäristöviestejä suuren yleisön tietoisuuteen uusin ja kekseliäin keinoin taiteen ja tekniikan aloilta. Nyt jos koskaan tarvitaan luovuutta!

Saimme iloksemme vierailijoita gaalaamme myös musiikin pyörteistä, mihin minkään lukiolaisryhmän ideat eivät tällä pilottikurssilla keskittyneet. Toivottavasti ensi vuonna saamme kurssille suuremman osallistujamäärän ja sen mukana myös entistä kirjavamman joukon projekti-ideoita eri aloilta.

Veden solinassa ja kasvien makeassa tuoksussa saimme kuulla kasvihuoneessa esitykset niin Eelis Sauriolta ja Ilari Kinnuselta kuin Jukka Takalolta. Ensimmäisenä kuultu Eelis Saurion Protestilaulu-kappale valmistui tätä tilaisuutta varten ja kuvastaa oivallisesti sitä, kuinka yhteiskunnan jokainen taho saisi nyt katsoa peiliin. Jukka Takalon Metsä meidän -kappale kuvastaa toisaalta luonnon kiertokulkua ja ihmisen osuutta siinä, toisaalta metsän merkitystä ihmiselle. Alla molempien kappaleiden sanat. Kiitokset vielä muusikoille!

Metsä meidän -kappale löytyy myös Youtubesta: http://bit.ly/metsämeidän

Loppugaalassa innostumista ja onnistumista!

Voimaantuminen, innostuminen, vastuullisuus, positiivisuus, onnistuminen, toivo… Viimeisten minuuttien sanat antavat ymmärtää, että kestävyystieteen teemakurssin loppugaala meni aikas mukavasti! Osallistujilta kyseltiin sen hetken tuntemuksia ja nuo sanat ovat juuri sitä, mitä tarvitaan muutokseen kohti kestävämpää tulevaisuutta.

Loppugaalassa näimme aivan upeat esitykset lukiolaisten projektitöistä: mahtavat hissipuheet, esitykset ja itse projektit! Hissipuheet aloitti Arten, joka kertoi toiveestaan antaa taiteen avulla äänen kaikille ilmaistakseen tuntemuksiaan ympäristöstä: yhteisötaideteos Rotuaarilla antaa tähän varmasti hienon mahdollisuuden. Toisena esiintynyt Stupid City Rebels halusi elävöittää Oulun keskustaa maalaamalla roskiksiin paikallista luontoa ja kiinnittää samalla huomiota globaaliin roskaongelmaan.

Kolmas ryhmä Ekonerot kertoi luomastaan nerokkaasta sovelluksesta, jolla koulujen ruokahävikkiä pyritään vähentämään esimerkiksi kilpailun ja palkintojen tuoman motivaation kautta. Kaikki ryhmät saivat ylistävää palautetta ja vaikutti siltä, ettei kenellekään jäänyt epäselväksi, miksi nuoret täytyy ottaa mukaan päätöksentekoon ja ratkaisujen toteuttamiseen!

Kurssin raamina toimineet Agenda2030-tavoitteet näkyivät niin asiantuntijapuheenvuoroissa kuin lukiolaisten hissipuheissa ja ovatkin oiva tapa jaotella tarvittavia ratkaisuja. Tulevaisuuksia on monenlaisia ja parasta tulevaisuutta kohti kulkeminen riippuu jokaisesta meistä. Yhteistyössä on voimaa! Osallistujissa oli väkeä yliopistoista, ammattikorkeakoulusta, kaupungilta, kouluilta, yrityksistä, järjestöistä ja yhdistyksistä. Mitä kaikkea tällä porukalla voisikaan tehdä?!

Loppugaalan päätteeksi kuuntelimme kasvihuoneen vehreydessä ja veden suloisessa solinassa ajatuksia herättävää ja tanssijalkaa vipattavaa musiikkia: Eelis Saurio sävelsi huikean Protestilaulun tätä tilaisuutta varten ja Jukka Takalo esitti päivän teemoihin kauniisti sointuvan kappaleen Metsä meidän. Musiikkiesitykset oli omistettu upean työn tehneille lukiolaisille.

Kurssin suunnittelijana ja ohjaavana opettajana ei voi olla kuin kiitollinen upeasta porukasta kurssin ympärillä: kurssi-idea Helsingin yliopistosta ja kevään työryhmältä Oulussa, lukiolaiset, tuutorit, mentorit ja kaikki muut tahot, joita en edes kaikkia voi tässä luetella. Tämä kurssi järjestettiin siis ensimmäistä kertaa, mutta se on saanut valtavasti hyvää palautetta ja toiveen, että vastaavaa järjestettäisiin myöhemminkin. Onneksi myös kriittistä ja rakentavaa palautetta olemme saaneet – sitä toivomme lisää! Muun muassa harmiteltiin, ettei alkutapaamisessa olleita porkkanakakkuja ollut loppugaalassa tarjolla. 😉 Tilalla oli kuitenkin kausituotteilla täytettyjä vegaanisia luomucroissantteja ja pikkuleipiä Juhula Cateringin toimesta.

Kurssin lopuksi blogiin tulee vielä lukiolaistemme kirjoituksia sekä aivan lopuksi tulevaisuutta pohtiva ja vuotta summaava kirjoitus allekirjoittaneelta. 🙂 Loppugaalasta tehtiin myös juttu Kalevan Yhteisöt-sivulle 8.4. (kuvat alla).

SUURKIITOS kaikille näiden kukkasten myötä!

Uusia tuulia Artenin suunnitelmiin!

ARTEN:

Kuudes tapaamiskerta

Mentoreiden tapaamisen jälkeen aloitimme suunnittelemaan, kuinka saisimme mahdollisimman tehokkaan ja houkuttelevan konseptin. Kirjoitimme ideamme ajatuskartalle ja teimme aikajanan, jonka mukaan pystyimme jatkamaan järjestelmällisesti eteenpäin. Nyt, kun meillä oli suunnitelma siitä, mitä aiomme tehdä ja milloin, aikataulun tiukkuus valkeni.

Seitsemäs tapaaminen

Tapasimme yhden mentoreista, jolta saimme lisää neuvoja. Päätimme tarkentaa kohderyhmäämme. Vaikka halusimme yhä ottaa kaikki mukaan, halusimme keskittyä siihen, että saamme nuorten äänen kuuluviin.

Kahdeksas tapaaminen

Utopiassa järjestetyllä Tapahtumaklinikalla, jossa kävimme esittelemässä konseptiamme. Tärkein saaduista neuvoista oli, että meidän pitäisi vielä konkretisoida konseptiamme ja tavoitteitamme. Klinikka auttoikin parantamaan ideaamme paljon ja antoi mahdollisuuden päästä osaksi isompaa huhtikuussa järjestettävää tapahtumaa. Kirjoitimme klinikan jälkeen uutta ideamme kokoavaa tekstiä. Muokkasimme myös hissipuhetta kuvastamaan paremmin viidennellä tapaamiskerralla valitsemaamme suuntaa. Kävimme tapaamiskerran jälkeisellä viikolla myös tapaamassa tapahtuman järjestäjiä. Tapaaminen jännitti aika paljon, sillä se vaikutti hyvin viralliselta, mutta se ei ollutkaan yhtä pelottava kuin luulimme. Saimme paremman kuvan siitä, mihin olimme lupautuneet mukaan, ja tajusimme, että tapahtumamme sopisi mukaan lähes täydellisesti. Saimme myös muutaman kiinnostavan lisäidean ja vinkin. Sitten vain blogikirjoitusta kirjoittamaan. Blogikirjoitukset ovat olleet ehkä vaikein osa kurssista, sillä vaikka olemme luovia ihmisiä, emme ole mitään parhaimpia sananikkareita. Siksi projektimme keskittyykin enemmän visuaalisuuteen 😉

Kuva: Arten.
Kuva: Arten.

Viivi, Elina, Johanna. Osyk-Lyseo.