Kestävyystieteen kurssi oli ihan mahtava kurssi, ja me ainakin pidimme paljon. Mukaan me lähdimme kukin omista syistämme, jotka vaihtelivat ilmastoahdistuksesta haluun luoda ratkaisuja innovaatioiden avulla. Tällaiseen matalan kynnyksen toimintaan oli siis helppo lähteä mukaan, vaikka ihan vain katsomaan miten sujuu.
Meille itsellemme kävi niin, että puolivahingossa päädyimme mukaan järjestämään I love muovi -kampanjaa. Alkujaan projektin idea syntyi heti alkutapaamisen jälkeen, kun istuttiin bussissa yliopistolta keskustaan. Kurssilla ideaa sitten pyöriteltiin ja muokattiin kunnes osallistuimme Tapahtumaklinikalle. Sieltähän meidät poimittiin suoraan mukaan tulevaan I love muovi -kampanjaan, jossa sitä nyt ollaan. Eli 26.4. meidät löytää Rotuaarinpallolta taiteilemassa kaikkien halukkaiden kanssa yhteisötaideteosta. Tulkaahan siis käymään ja tekemään omat supersankarinne suojelemaan Maata eli Rotuaarinpalloa valtaisalta meren muoviaallolta!
Kurssi avasi meille monia ovia ja meidän ryhmä sai aikamoisen tietopaketin kaikesta siitä verkostoitumisesta, mitä ei päällepäin näe. Muun muassa myös perus tiimityöskentelyn salat ja pitchaukset tulivat paremmin tutuiksi. Koska kurssi antaa oppilaille todella avoimet kädet, on mahdollisuus lähteä projektilla melkein mihin tahansa haluamaansa suuntaan. Paljon erilaisia asioita tuli opittua ja paljon saatiin mahtavia mahdollisuuksia, joten seisomme täysin kurssin takana ja kannatamme sille osallistumista.
Lopuksi haluamme vielä kiittää Paulaa ja tuutoreita ja kaikkia muita auttaneita siitä, että olitte niin mahtavia.
Arten – Viivi, Johanna ja Elina (OSYK ja Lyseo)
Ps. Paula sitten hommaa sitä sairaan hyvää porkkanakakkua kaikkiin tapaamisiin niin saadaan tulevillekin kursseille osallistujia 😀
Voimaantuminen, innostuminen, vastuullisuus, positiivisuus, onnistuminen, toivo… Viimeisten minuuttien sanat antavat ymmärtää, että kestävyystieteen teemakurssin loppugaala meni aikas mukavasti! Osallistujilta kyseltiin sen hetken tuntemuksia ja nuo sanat ovat juuri sitä, mitä tarvitaan muutokseen kohti kestävämpää tulevaisuutta.
Loppugaalan hienot puitteet kasvitieteellisessä puutarhassa. Kuva: P. Ratava.
Hanketyöryhmän alkusanat. Kuva: A. Kestilä.
Loppugaalan tunnelmat Mentimeterillä.
Loppugaalassa näimme aivan upeat esitykset lukiolaisten projektitöistä: mahtavat hissipuheet, esitykset ja itse projektit! Hissipuheet aloitti Arten, joka kertoi toiveestaan antaa taiteen avulla äänen kaikille ilmaistakseen tuntemuksiaan ympäristöstä: yhteisötaideteos Rotuaarilla antaa tähän varmasti hienon mahdollisuuden. Toisena esiintynyt Stupid City Rebels halusi elävöittää Oulun keskustaa maalaamalla roskiksiin paikallista luontoa ja kiinnittää samalla huomiota globaaliin roskaongelmaan.
Kolmas ryhmä Ekonerot kertoi luomastaan nerokkaasta sovelluksesta, jolla koulujen ruokahävikkiä pyritään vähentämään esimerkiksi kilpailun ja palkintojen tuoman motivaation kautta. Kaikki ryhmät saivat ylistävää palautetta ja vaikutti siltä, ettei kenellekään jäänyt epäselväksi, miksi nuoret täytyy ottaa mukaan päätöksentekoon ja ratkaisujen toteuttamiseen!
Hetki ennen pitchauksia. Kuva: T. Kalliojärvi.
Paikalla oli noin 50 osallistujaa. Kuva: A. Kestilä.
Hissipuheiden esittäminen kera Agenda2030-tavoitteiden. Kuva: P. Ratava.
Kurssin raamina toimineet Agenda2030-tavoitteet näkyivät niin asiantuntijapuheenvuoroissa kuin lukiolaisten hissipuheissa ja ovatkin oiva tapa jaotella tarvittavia ratkaisuja. Tulevaisuuksia on monenlaisia ja parasta tulevaisuutta kohti kulkeminen riippuu jokaisesta meistä. Yhteistyössä on voimaa! Osallistujissa oli väkeä yliopistoista, ammattikorkeakoulusta, kaupungilta, kouluilta, yrityksistä, järjestöistä ja yhdistyksistä. Mitä kaikkea tällä porukalla voisikaan tehdä?!
Loppugaalan päätteeksi kuuntelimme kasvihuoneen vehreydessä ja veden suloisessa solinassa ajatuksia herättävää ja tanssijalkaa vipattavaa musiikkia: Eelis Saurio sävelsi huikean Protestilaulun tätä tilaisuutta varten ja Jukka Takalo esitti päivän teemoihin kauniisti sointuvan kappaleen Metsä meidän. Musiikkiesitykset oli omistettu upean työn tehneille lukiolaisille.
Eelis Saurio ja Ilari Kinnunen esittivät kappaleen Protestilaulu. Kuva: A. Kestilä.
Jukka Takalo soitti kappaleensa Metsä meidän sopivasti veden solistessa vieressä. Kuva: A. Kestilä.
Kurssin suunnittelijana ja ohjaavana opettajana ei voi olla kuin kiitollinen upeasta porukasta kurssin ympärillä: kurssi-idea Helsingin yliopistosta ja kevään työryhmältä Oulussa, lukiolaiset, tuutorit, mentorit ja kaikki muut tahot, joita en edes kaikkia voi tässä luetella. Tämä kurssi järjestettiin siis ensimmäistä kertaa, mutta se on saanut valtavasti hyvää palautetta ja toiveen, että vastaavaa järjestettäisiin myöhemminkin. Onneksi myös kriittistä ja rakentavaa palautetta olemme saaneet – sitä toivomme lisää! Muun muassa harmiteltiin, ettei alkutapaamisessa olleita porkkanakakkuja ollut loppugaalassa tarjolla. 😉 Tilalla oli kuitenkin kausituotteilla täytettyjä vegaanisia luomucroissantteja ja pikkuleipiä Juhula Cateringin toimesta.
Kurssin lopuksi blogiin tulee vielä lukiolaistemme kirjoituksia sekä aivan lopuksi tulevaisuutta pohtiva ja vuotta summaava kirjoitus allekirjoittaneelta. 🙂 Loppugaalasta tehtiin myös juttu Kalevan Yhteisöt-sivulle 8.4. (kuvat alla).
Hei! Olemme kestävyystieteen kurssin ryhmä Stupid city rebels. Tavoitteena tällä kurssilla on oppia toteuttamaan käytännön projekti ja saada kokemusta kaupungin asioihin vaikuttamisesta. Ryhmänä tavoitteemme on saavuttaa onnistumisen kokemus projektin toteuttamisesta. Tavoitteet pyrimme saavuttamaan pysymällä aikataulussa ja jakamalla töitä ryhmäläisten kesken. Huomasimme Oulussa liikkuessamme ongelman jätteiden kierrätyksessä. Oulun keskustan alueella ei ole lähes ollenkaan roskakoreja, eikä ollenkaan mahdollisuutta kierrättää roskia. Esimerkiksi välipaloista syntyvien runsaiden muoviroskien kierrätys olisi hyvä järjestää.
Kun mietimme kurssilla toteutettavan projektin ideaa, tämä roskakorien puute nousi selkeimpänä tarpeena Oulussa mieleen. Tähän mennessä kurssitapaamisilla olemme kurssilla kehitelleet ideaa roskisten lisäämisestä keskustan ja vilkkaimpien kävelyreittien varrella. Olemme ryhmän kanssa oppineet ajattelemaan asioita monelta kantilta. Niinkin yksinkertaisen asian kuin roskakorin saaminen keskustaan tarvitsee paljon suunnittelua. Kurssin projektin tekeminen on tähän mennessä tuntunut hieman työläältä, mutta työ tuottaa varmasti tulosta!
Me olemme Ali Ylikoski ja Lassi Huttunen Oulun normaalikoulun lukiosta. Saimme kuulla kestävyystieteen teemakurssista kurssista eräältä koulumme opettajalta, ja päätimme lähteä mukaan kurssista suuresti kiinnostuneina. Olemme kiinnostuneita erilaisista yhteiskunnallisista asioista ja luonnollisesti myös innovaatiosta ja kestävästä kehityksestä, joten kurssi vaikutti hyvin mielenkiintoiselta.
Olemme kiinnostuneita oppimaan enemmän kestävästä kehityksestä ja saamaan uusia näkökulmia ja lisää tietoa aiheesta. Tavoitteemme kurssin aikana on kehittää kilpailumuotoinen projekti ja siihen kuuluva puhelinsovellus Oulun koulujen ruokahävikkiä vastaan ja samalla lisätä ihmisten tietoisuutta ruokahävikistä ja sen vaikutuksista sekä paikallisella että maailmanlaajuisella tasolla.
Projektimme Ekonero on lähtenyt hyvin käyntiin, ja olemme alkaneet kehittää ideaa puhelinsovelluksesta, selvittäneet ruokahävikkiongelman suuruutta ja pohtinet tapoja muuttaa ihmisten toimintaa ruokahävikin suhteen. Tuutori- ja mentoritapaamisissa olemme saaneet hyviä vinkkejä idean kehitykseen sekä oppineet katsomaan asia useasta eri näkökulmasta ja siten tekemään uusia oivalluksia sen pohjalta.
Työtä tehdessä olemme todellakin huomanneet, kuinka suuresta ongelmasta ruokahävikissä on kyse jo pelkästään Oulun kaupungin kouluissa. Olemme edistyneet projekti-idean suunnittelussa ja onnistuneet luomaan itsellemme hyvän kuvan siitä, miten voimme jatkaa idean kehittämistä ja aloittaa itse projektin toteuttamisen lähiaikoina.
Jatkamme innolla projektin kehittämistä ja uskomme oppivamme paljon uutta!
Lukukautta on kuljettu kaksi viikkoa ja kurssi on lähtenyt aktiivisesti liikenteeseen. 🙂 Ryhmät, tuutorit ja ohjaava opettaja ovat pitäneet tapaamisia ja tuloksena meillä on kolme ryhmää innostavine ideoineen!
Projekti-ideoissa tartutaan kestävyystieteeseen hyvin konkreettisesti ja lukiolaisten omista näkökulmista. Ryhmät valitsivat sopivasti eri aiheet toisistaan tietämättä. Kukin ryhmä kirjoittaa muutaman blogipäivityksen kevään aikana, joten saatte kuulla heidän kertomanaan, mitä heidän projekteissaan tehdään. Yleisesti voisi todeta, että projekteissa tulee olemaan jätteiden lajittelua, tavaroiden uudelleenkäyttöä ja kierrätystä, ruokahävikin vähentämistä sekä ympäristötaidetta.
Seuraavilla viikoilla ryhmät kehittävät ideaansa edelleen yhdessä tuutorien ja mentorien kanssa. Tarkoitus on harjoitella hissipuheen tekoa omasta ideasta sekä tehdä siitä projektisuunnitelmaa. Sitten päästään käytännön toteutukseen!
Seuraa blogia kevään aikana ja tutustu kurssilaisten projekteihin! 🙂
Upeaa! Kestävyystieteen teemakurssi aloitettiin 12.12.2018 Oulun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa lukiolaisten, mentorien, tuutorien sekä muiden paikalle saapuneiden järjestäjien ja vieraiden kanssa. Mikä innostava iltapäivä! 🙂
Saimme kasaan mahtavan monimuotoisen porukan kurssin alkutapaamiseen! Mukana kurssilla on 19 lukio-opiskelijaa viidestä eri lukiosta Oulusta, 17 mentoria niin korkeakouluista, kaupungilta, yrityksistä kuin järjestöistä sekä 4 opettajaopiskelijaa. Tällä kokoonpanolla saamme varmasti hienoja projekteja aikaan!
Kurssin tarkoituksena on tuoda kestävyystiedettä lähemmäs käytäntöä tekemällä projekteja, joissa lukiolaiset pyrkivät ratkaisemaan jonkin kestävyystieteen alan ongelman heidän lukiollaan, asuinalueellaan tai lähiympäristössään. Lukiolaiset oppivat kurssilla tulevaisuuden taitoja, kuten yhden maapallon rajoissa elämistä, ryhmässä toimimista sekä saavat kontakteja mahdollisiin tuleviin opinahjoihin ja työelämään.
Projektien toteuttamiseen ja suunnitteluun opiskelijat saavat tukea omalla koulullaan tuutoreilta eli opettaja-opiskelijoilta, jotka ovat kestävyystieteen teemoihin jo aiemminkin perehtyneet, sekä mentoreilta eli jo alalla työskenteleviltä tai vapaaehtoistyötä tekeviltä asiantuntijoilta. Lisäksi tukena on allekirjoittanut eli kurssin ohjaava opettaja. Lisäinfoa kurssin käytännöistä päivitetään tähän blogiin tammikuussa ryhmien projektien tarkentuessa sekä kurssin edetessä!
Alkutapaamisessa saimme kuulla upeita esityksiä:
WWF Suomelta saimme kuulla Skypen välityksellä Essi Aarnio-Linnanvuoren innostavan asiantuntijapuheenvuoron kestävästä kehityksestä, maapallon tilasta nyt sekä keinoistamme vaikuttaa.
Opiskelija Katri Kurkela kertoi opiskelijan näkökulman Agenda 2030 -tavoitteisiin sekä loistavia vinkkejä kestävän kehityksen eteenpäin viemiseen.
Esimerkkeinä vastuullisesta yritystoiminnasta kuulimme Skypen kautta Lorin von Longo-Liebensteinin esityksen sienten käyttömahdollisuuksista sekä vasta avanneen Mallaamon perustajien Inka ja Vilman puheenvuoron vaatelainaamosta.
Lopuksi vaikuttava mentori- ja tuutorijoukko esitteli itsensä opiskelijoille ja toisilleen.
Kuulimme vierailijoiden lisäksi:
kasvitieteellisestä puutarhasta, jossa tilaisuus pidettiin
hankkeesta, johon kurssi liittyy
tulevaisuuden visioista ja yhteistyöstä Helsingin vastaavan kurssin kanssa
Agenda 2030-tavoitteista toiminnallisen tehtävän kautta
Tapahtuman lopussa opiskelijat pääsivät ryhmäytymään kuljeksien kasvihuoneiden vehreydessä ja ideoimaan mahdollisia projektiaiheitaan. Tapahtuman tarjoilut hoituivat vegaanisina ja reilun kaupan kahvilla ja teellä höystettynä.
Lämmin kiitos kaikille mukana olleille ja järjestelyissä auttaneille! Lopun palautekysely paljasti osallistujien olleen inspiroituneita ja innostuneita, mutta ehkä myös hieman sekavia. Tällainen olo oli myös järjestäjällä. Jatketaan tammikuussa! Odotan innolla. 🙂
Kasvitieteellisen puutarhan joulukuista tunnelmaa ennen kurssia. P. Ratava.
Ruskaa kasvitieteellisessä puutarhassa. Kuva: P. Ratava.
Kasvitieteellisen puutarhan viimeisiä väriloistoja ennen talvea. Kuva: P. Ratava.