Uusia tuulia Artenin suunnitelmiin!

ARTEN:

Kuudes tapaamiskerta

Mentoreiden tapaamisen jälkeen aloitimme suunnittelemaan, kuinka saisimme mahdollisimman tehokkaan ja houkuttelevan konseptin. Kirjoitimme ideamme ajatuskartalle ja teimme aikajanan, jonka mukaan pystyimme jatkamaan järjestelmällisesti eteenpäin. Nyt, kun meillä oli suunnitelma siitä, mitä aiomme tehdä ja milloin, aikataulun tiukkuus valkeni.

Seitsemäs tapaaminen

Tapasimme yhden mentoreista, jolta saimme lisää neuvoja. Päätimme tarkentaa kohderyhmäämme. Vaikka halusimme yhä ottaa kaikki mukaan, halusimme keskittyä siihen, että saamme nuorten äänen kuuluviin.

Kahdeksas tapaaminen

Utopiassa järjestetyllä Tapahtumaklinikalla, jossa kävimme esittelemässä konseptiamme. Tärkein saaduista neuvoista oli, että meidän pitäisi vielä konkretisoida konseptiamme ja tavoitteitamme. Klinikka auttoikin parantamaan ideaamme paljon ja antoi mahdollisuuden päästä osaksi isompaa huhtikuussa järjestettävää tapahtumaa. Kirjoitimme klinikan jälkeen uutta ideamme kokoavaa tekstiä. Muokkasimme myös hissipuhetta kuvastamaan paremmin viidennellä tapaamiskerralla valitsemaamme suuntaa. Kävimme tapaamiskerran jälkeisellä viikolla myös tapaamassa tapahtuman järjestäjiä. Tapaaminen jännitti aika paljon, sillä se vaikutti hyvin viralliselta, mutta se ei ollutkaan yhtä pelottava kuin luulimme. Saimme paremman kuvan siitä, mihin olimme lupautuneet mukaan, ja tajusimme, että tapahtumamme sopisi mukaan lähes täydellisesti. Saimme myös muutaman kiinnostavan lisäidean ja vinkin. Sitten vain blogikirjoitusta kirjoittamaan. Blogikirjoitukset ovat olleet ehkä vaikein osa kurssista, sillä vaikka olemme luovia ihmisiä, emme ole mitään parhaimpia sananikkareita. Siksi projektimme keskittyykin enemmän visuaalisuuteen 😉

Kuva: Arten.

Viivi, Elina, Johanna. Osyk-Lyseo.

Advertisement

Ryhmätyö on vuorovaikutuksen jalostunein muoto

Tuutorit:

Hiphei! Terveiset tuutoreilta! Ringissä istutaan yliopistolla, suunnitellaan ja valmistellaan kurssin sisältöä ja palautetta – loppurutistus siis meilläkin! Kahvia kuluu ja huumori muuttuu aste asteelta yhä levottomammaksi: kuulostaako tutulta? Lukemattomat taakse jääneet, suuret ja pienet, ryhmäprojektit ovat koulineet meidätkin lopulta rautaisiksi ryhmätyöammattilaisiksi, eli aina palautuspäiviin urheasti valmistautuen ja muilta paksunahkaisesti palautetta saaden ja sitä rohkeasti antaen.

Kurssin parasta antia on ollut erityisesti tapaamiskerrat mentoreiden kanssa, jolloin vaikutuksen on tehnyt heidän ruohonjuuritason ympäristötyön asiantuntijuus ja käytännön näkemys ympäristövaikuttamiseen eri kanavia hyödyntäen. Lisäksi mentoreiden antamat ehdotukset ja ideat ovat inspiroineet eivät vain kestävään kehitykseen tutustuvia lukiolaisiamme, vaan myös meitä yliopistolaisia! Lisäksi kurssi on tarjonnut oivan tilaisuuden kartoittaa nykynuorten käsityksiä kestävästä kehityksestä ja heidän asennettaan sitä kohtaan – unohtamatta työelämätaitoja, kuten vuorovaikutusta ja projektinhallintaa.

Toisaalta, kuten lukiossakin muinoin, vielä näinkin pitkän koulu-uran jälkeen joutuu painimaan samojen ongelmien kanssa: omista hommistaan itsenäisesti vastuun kantaminen ja sovitun pitäminen. Ryhmässä työskenteleminen on myös työskentelyn metodi, jota pitäisi hyödyntää paljon enemmän asioiden hoitamisessa; me tuutoritkin olemme tavanneet keskenämme vain muutaman kerran. Ottakaa tästä vaari!

Se oli semmonen pilottikurssi se. Huolimatta siitä, että kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun kurssia järjestettiin, kaikki on rullannut ihan ajallaan ja sen kummemmitta runnomisia. Hyvä me!

Nuoret, olette selviytyneet loistavasti! Mentorit ja Paula, kiitos ja kumarrus!

Jonna, Katri, Jonna ja Antti

Ilmastoahdistuksesta käytännön suunnitteluun: kurssin etenemistä Arten-ryhmän kertomana

ARTEN:

Saapuessamme alkutapaamiseen istuimme kaikki samaan pöytään. Jokainen ryhmän jäsen tunsi jo ainakin yhden ryhmäläisistä ja ryhmän muodostaminen oli sen ansiosta suhteellisen helppoa. Me olimme kaikki osallistuneet kurssille kasvavan ilmastoahdistuksen takia. Halusimme siis keksiä tavan ilmaston auttamiseksi. Aioimme tehdä jotain, joka vetoaisi mahdollisimman moneen ihmiseen.

Kurssin oppimistavoitteiksi muodostuivat ideamme pohjalta esimerkiksi se, kuinka järjestetään itsenäisiä tapahtumia ja kampanjoita. Yhteisiä tavoitteitamme ryhmässä ovat esimerkiksi hyvä tiimityö ja vastuun kantaminen. Nämä oppimistavoitteet aiomme saavuttaa kommunikoimalla ja sisulla.

1. Kerta

Alkugaalassa saimme paljon eri ideoita ja runsaasti uutta tietoa. Gaalan jälkeen odotukset kurssia kohtaan olivat korkealla ja tunnelma oli innostunut. Jo paluumatkalla saimme idean projektiamme varten. Tämä idea kehittyi pääpiirteittäin bussimatkan aikana ja alkoi vähitellen nousta muiden ideasikermien yläpuolelle ryhmän suosikiksi. Taiteellisina ihmisinä ja taidepainotteisten lukioiden kasvatteina halusimme tehdä jotakin kiinnostuksen kohteisiimme sopivaa.

2. Kerta

Keksimme mahdollisimman paljon erilaisia ideoita ja projektimahdollisuuksia. Sitten mietimme, kuinka toteutuskelpoisia ja kiinnostavia ideat olivat ja asetimme ideat asteikoille sen mukaan.
Meillä oli jo todennäköinen projekti-idea mietittynä, mutta uusien ideoiden keksiminen auttoi meitä vielä varmentumaan päätöksestämme ja syventämään ideaamme. Saimme integroitua myös uusia pienempiä ideoita alkuperäiseen ideaamme. Kuitenkin moni asia jäi vielä melko avoimiksi. Yleiskuva alkoi kuitenkin vähitellen hahmottua.

3. ja 4. Kerta

Näinä kertoina teimme hissipuhetta ja hioimme ideaamme. Sovimme myös tulevien tapaamisten ajankohdista. Nimen keksimme vasta neljänneksi tapaamiskerraksi. Halusimme vetoavan nimen, joka kertoisi ryhmästämme ja ideastamme. Useiden ehdotusten jälkeen päädyimme lopulta nimeen Arten yhdistämällä sanat art ja enviroment.

5. Kerta

Olimme kolmestaan kerääntyneet jo melkein puolitoista tuntia ennen mentoreiden tapaamista pohtimaan hissipuhettamme. Olennaisimmat asiat olivat onneksi jo aikaisemmin saatu paperille. Puheen koonti oli kuitenkin sekava, mikä sopi mainiosti vallitsevaan tilaan. Yksi mentoreistamme ilmaantui paikalle, ja vaikka yhden ryhmäläisistä piti mennä opastamaan loppuja mentoreita, antoi tilanne kuitenkin pari ekstra minuuttia, joilla pari viimeistä viimeistelyä saatiin tehtyä. Saimme kuin saimmekin hissipuheemme valmiiksi juuri ennen se piti esittää mentoreille. 

Mentorit ainakin vaikuttivat pitävän hissipuheesta ja ideastamme. Saimme heiltä tarkentavia kysymyksiä, ideoita ja ohjeita projektiin, jotka antoivat siihen uutta näkökulmaa ja selkeyttivät suunnan, johon halusimme projektiamme viedä.

Jos sinulla on tarpeeksi hyvä idea, toteuttajia kyllä löytyy.

Tehtäväksemme tästä eteenpäin jäi idean työstäminen ja tarkentaminen,
blogitekstin kirjoittaminen ja henkilökohtaisten tavoitteiden laatiminen.

Koeviikko ja muut menot veivät aikaamme, joten hissipuheen ja muiden tehtävien palauttaminen meni tiukalle ja synnyttivät lievää ahdistusta. Aikataulutuksen olisi voinut tehdä paremmin, mutta ainakin kaikki saatiin loppujen lopuksi valmiiksi. Ainakin jäi jotakin, mille voi myöhemmin nauraa kuten viidennen kerran sekasorto.

ps. alkutapaamisessa oli sairaan hyvää vegeporkkanakakkua

Viivi, Johanna ja Elina. Osyk ja Lyseo.

Kuvat: Arten

Uusi vuosi käyntiin uusilla ideoilla!

Lukukautta on kuljettu kaksi viikkoa ja kurssi on lähtenyt aktiivisesti liikenteeseen. 🙂 Ryhmät, tuutorit ja ohjaava opettaja ovat pitäneet tapaamisia ja tuloksena meillä on kolme ryhmää innostavine ideoineen!

Projekti-ideoissa tartutaan kestävyystieteeseen hyvin konkreettisesti ja lukiolaisten omista näkökulmista. Ryhmät valitsivat sopivasti eri aiheet toisistaan tietämättä. Kukin ryhmä kirjoittaa muutaman blogipäivityksen kevään aikana, joten saatte kuulla heidän kertomanaan, mitä heidän projekteissaan tehdään. Yleisesti voisi todeta, että projekteissa tulee olemaan jätteiden lajittelua, tavaroiden uudelleenkäyttöä ja kierrätystä, ruokahävikin vähentämistä sekä ympäristötaidetta.

Seuraavilla viikoilla ryhmät kehittävät ideaansa edelleen yhdessä tuutorien ja mentorien kanssa. Tarkoitus on harjoitella hissipuheen tekoa omasta ideasta sekä tehdä siitä projektisuunnitelmaa. Sitten päästään käytännön toteutukseen!

Seuraa blogia kevään aikana ja tutustu kurssilaisten projekteihin! 🙂

Aurinkoa kevääseen blogin seuraajille!

Kestävyystieteen teemakurssi alkoi!

Upeaa! Kestävyystieteen teemakurssi aloitettiin 12.12.2018 Oulun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa lukiolaisten, mentorien, tuutorien sekä muiden paikalle saapuneiden järjestäjien ja vieraiden kanssa. Mikä innostava iltapäivä! 🙂

Saimme kasaan mahtavan monimuotoisen porukan kurssin alkutapaamiseen! Mukana kurssilla on 19 lukio-opiskelijaa viidestä eri lukiosta Oulusta, 17 mentoria niin korkeakouluista, kaupungilta, yrityksistä kuin järjestöistä sekä 4 opettajaopiskelijaa. Tällä kokoonpanolla saamme varmasti hienoja projekteja aikaan!

Kurssin tarkoituksena on tuoda kestävyystiedettä lähemmäs käytäntöä tekemällä projekteja, joissa lukiolaiset pyrkivät ratkaisemaan jonkin kestävyystieteen alan ongelman heidän lukiollaan, asuinalueellaan tai lähiympäristössään. Lukiolaiset oppivat kurssilla tulevaisuuden taitoja, kuten yhden maapallon rajoissa elämistä, ryhmässä toimimista sekä saavat kontakteja mahdollisiin tuleviin opinahjoihin ja työelämään.

Projektien toteuttamiseen ja suunnitteluun opiskelijat saavat tukea omalla koulullaan tuutoreilta eli opettaja-opiskelijoilta, jotka ovat kestävyystieteen teemoihin jo aiemminkin perehtyneet, sekä mentoreilta eli jo alalla työskenteleviltä tai vapaaehtoistyötä tekeviltä asiantuntijoilta. Lisäksi tukena on allekirjoittanut eli kurssin ohjaava opettaja. Lisäinfoa kurssin käytännöistä päivitetään tähän blogiin tammikuussa ryhmien projektien tarkentuessa sekä kurssin edetessä!

Alkutapaamisessa saimme kuulla upeita esityksiä:

• WWF Suomelta saimme kuulla Skypen välityksellä Essi Aarnio-Linnanvuoren innostavan asiantuntijapuheenvuoron kestävästä kehityksestä, maapallon tilasta nyt sekä keinoistamme vaikuttaa.
• Opiskelija Katri Kurkela kertoi opiskelijan näkökulman Agenda 2030 -tavoitteisiin sekä loistavia vinkkejä kestävän kehityksen eteenpäin viemiseen.
•  Esimerkkeinä vastuullisesta yritystoiminnasta kuulimme Skypen kautta Lorin von Longo-Liebensteinin esityksen sienten käyttömahdollisuuksista sekä vasta avanneen Mallaamon perustajien Inka ja Vilman puheenvuoron vaatelainaamosta.
• Lopuksi vaikuttava mentori- ja tuutorijoukko esitteli itsensä opiskelijoille ja toisilleen.

Kuulimme vierailijoiden lisäksi:

• kasvitieteellisestä puutarhasta, jossa tilaisuus pidettiin
• hankkeesta, johon kurssi liittyy
• tulevaisuuden visioista ja yhteistyöstä Helsingin vastaavan kurssin kanssa
• Agenda 2030-tavoitteista toiminnallisen tehtävän kautta

Tapahtuman lopussa opiskelijat pääsivät ryhmäytymään kuljeksien kasvihuoneiden vehreydessä ja ideoimaan mahdollisia projektiaiheitaan. Tapahtuman tarjoilut hoituivat vegaanisina ja reilun kaupan kahvilla ja teellä höystettynä.

Lämmin kiitos kaikille mukana olleille ja järjestelyissä auttaneille! Lopun palautekysely paljasti osallistujien olleen inspiroituneita ja innostuneita, mutta ehkä myös hieman sekavia. Tällainen olo oli myös järjestäjällä. Jatketaan tammikuussa! Odotan innolla. 🙂

Kasvitieteellisen puutarhan joulukuista tunnelmaa ennen kurssia. P. Ratava.

Ruskaa kasvitieteellisessä puutarhassa. Kuva: P. Ratava.

Kasvitieteellisen puutarhan viimeisiä väriloistoja ennen talvea. Kuva: P. Ratava.